ääliö
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
ääliö (3)
- (arkikieltä, halventava) älylliseltä suorituskyvyltään alikehittynyt henkilö, tomppeli, typerys, idiootti
- Se tyyppi oli kyllä täysi ääliö.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈæːliø/
- tavutus: ää‧li‧ö
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ääliö | ääliöt |
| genetiivi | ääliön | ääliöiden ääliöitten |
| partitiivi | ääliötä | ääliöitä |
| akkusatiivi | ääliö; ääliön |
ääliöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ääliössä | ääliöissä |
| elatiivi | ääliöstä | ääliöistä |
| illatiivi | ääliöön | ääliöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ääliöllä | ääliöillä |
| ablatiivi | ääliöltä | ääliöiltä |
| allatiivi | ääliölle | ääliöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ääliönä | ääliöinä |
| translatiivi | ääliöksi | ääliöiksi |
| abessiivi | ääliöttä | ääliöittä |
| instruktiivi | – | ääliöin |
| komitatiivi | – | ääliöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ääliö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. idiootti
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: ääliömäinen
Aiheesta muualla muokkaa
- ääliö Kielitoimiston sanakirjassa