Katso myös: amma, ämma

Suomi muokkaa

Aakkonen muokkaa

ämmä

  1. m, M
  2. (puhekieltä) magna cum laude approbatur

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈæmːæ/
  • tavutus: äm‧mä

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Substantiivi muokkaa

ämmä (10)[1]

  1. (halventava) (varsinkin vanha) nainen
  2. (halventava) vaimo
  3. (itämurteissa, kunnioit­tava) isoäiti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ämmä ämmät
genetiivi ämmän ämmien
(ämmäin)
partitiivi ämmää ämmiä
akkusatiivi ämmä;
ämmän
ämmät
sisäpaikallissijat
inessiivi ämmässä ämmissä
elatiivi ämmästä ämmistä
illatiivi ämmään ämmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ämmällä ämmillä
ablatiivi ämmältä ämmiltä
allatiivi ämmälle ämmille
muut sijamuodot
essiivi ämmänä ämminä
translatiivi ämmäksi ämmiksi
abessiivi ämmättä ämmittä
instruktiivi ämmin
komitatiivi ämmine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ämmä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

eukko, muija, äijä, ämmi

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ämmä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10