Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

übertretet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä übertreten (’rikkoa (lakia, määräystä)’)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä übertreten (’rikkoa (lakia, määräystä)’)
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä übertreten (’rikkoa (lakia, määräystä)’)

Verbi muokkaa

übertretet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä übertreten (’astua yli’) (sivulauseessa; päälauseessa tretet über)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä übertreten (’astua yli’) (sivulauseessa; päälauseessa tretet über)