Antti
Suomi muokkaa
Erisnimi muokkaa
- miehen etunimi
- suomalainen sukunimi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈɑntːi]
Tavutus muokkaa
- tavutus: Ant‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Antti | Antit |
| genetiivi | Antin | Anttien (Anttein) |
| partitiivi | Anttia | Antteja |
| akkusatiivi | Antti; Antin |
Antit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Antissa | Anteissa |
| elatiivi | Antista | Anteista |
| illatiivi | Anttiin | Antteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Antilla | Anteilla |
| ablatiivi | Antilta | Anteilta |
| allatiivi | Antille | Anteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Anttina | Antteina |
| translatiivi | Antiksi | Anteiksi |
| abessiivi | Antitta | Anteitta |
| instruktiivi | – | Antein |
| komitatiivi | – | Antteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | Anti- | |
| vahva vartalo | Antti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Kysymyksiä ja vastauksia nimien alkuperästä: Antti. Kotimaisten kielten keskus