Liite:Verbitaivutus/suomi/hurvitella

Vartalot
vokaalivartalo hurvittele-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo hurvitel-

Persoonamuodot

muokkaa
Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hurvittelen en hurvittele minä olen hurvitellut en ole hurvitellut
sinä hurvittelet et hurvittele sinä olet hurvitellut et ole hurvitellut
hän hurvittelee ei hurvittele hän on hurvitellut ei ole hurvitellut
me hurvittelemme emme hurvittele me olemme hurvitelleet emme ole hurvitelleet
te
Te
hurvittelette
-"-
ette hurvittele
-"-
te
Te
olette hurvitelleet
olette hurvitellut
ette ole hurvitelleet
ette ole hurvitellut
he hurvittelevat eivät hurvittele he ovat hurvitelleet eivät ole hurvitelleet
passiivi hurvitellaan ei hurvitella passiivi on hurviteltu ei ole hurviteltu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hurvittelin en hurvitellut minä olin hurvitellut en ollut hurvitellut
sinä hurvittelit et hurvitellut sinä olit hurvitellut et ollut hurvitellut
hän hurvitteli ei hurvitellut hän oli hurvitellut ei ollut hurvitellut
me hurvittelimme emme hurvitelleet me olimme hurvitelleet emme olleet hurvitelleet
te
Te
hurvittelitte
-"-
ette hurvitelleet
ette hurvitellut
te
Te
olitte hurvitelleet
olitte hurvitellut
ette olleet hurvitelleet
ette olleet hurvitellut
he hurvittelivat eivät hurvitelleet he olivat hurvitelleet eivät olleet hurvitelleet
passiivi hurviteltiin ei hurviteltu passiivi oli hurviteltu ei ollut hurviteltu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hurvittelisin en hurvittelisi minä olisin hurvitellut en olisi hurvitellut
sinä hurvittelisit et hurvittelisi sinä olisit hurvitellut et olisi hurvitellut
hän hurvittelisi ei hurvittelisi hän olisi hurvitellut ei olisi hurvitellut
me hurvittelisimme emme hurvittelisi me olisimme hurvitelleet emme olisi hurvitelleet
te
Te
hurvittelisitte
-"-
ette hurvittelisi
-"-
te
Te
olisitte hurvitelleet
olisitte hurvitellut
ette olisi hurvitelleet
ette olisi hurvitellut
he hurvittelisivat eivät hurvittelisi he olisivat hurvitelleet eivät olisi hurvitelleet
passiivi hurviteltaisiin ei hurviteltaisi passiivi olisi hurviteltu ei olisi hurviteltu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hurvitellen en hurvitelle minä lienen hurvitellut en liene hurvitellut
sinä hurvitellet et hurvitelle sinä lienet hurvitellut et liene hurvitellut
hän hurvitellee ei hurvitelle hän lienee hurvitellut ei liene hurvitellut
me hurvitellemme emme hurvitelle me lienemme hurvitelleet emme liene hurvitelleet
te
Te
hurvitellette
-"-
ette hurvitelle
-"-
te
Te
lienette hurvitelleet
lienette hurvitellut
ette liene hurvitelleet
ette liene hurvitellut
he hurvitellevat eivät hurvitelle he lienevät hurvitelleet eivät liene hurvitelleet
passiivi hurviteltaneen ei hurviteltane passiivi lienee hurviteltu ei liene hurviteltu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä hurvittele älä hurvittele sinä
hän hurvitelkoon älköön hurvitelko hän olkoon hurvitellut älköön olko hurvitellut
me hurvitelkaamme älkäämme hurvitelko me
te
Te
hurvitelkaa
-"-
älkää hurvitelko
-"-
te
Te
he hurvitelkoot älkööt hurvitelko he olkoot hurvitelleet älkööt olko hurvitelleet
passiivi hurviteltakoon älköön hurviteltako passiivi olkoon hurviteltu älköön olko hurviteltu

Nominaalimuodot

muokkaa
infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. hurvitella preesens hurvitteleva hurviteltava
pitkä 1. hurvitellakseen1 perfekti hurvitellut hurviteltu
2. inessiivi hurvitellessa2 hurviteltaessa agentti hurvittelema4
instruktiivi hurvitellen kielteinen agentti hurvittelematon
3. inessiivi hurvittelemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi hurvittelemasta
illatiivi hurvittelemaan
adessiivi hurvittelemalla
abessiivi hurvittelematta
instruktiivi hurvitteleman hurviteltaman
4. hurvitteleminen
5 hurvittelemaisillaan3