Katso myös: Marina, märinä

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

marina (12)

  1. valitus
    Nyt loppuu se jatkuva marina!
  2. (harvinainen) pienvenesatama

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmɑrinɑ/
Tavutus muokkaa
  • tavutus: ‧ma‧ri‧na

Aiheesta muualla muokkaa

  • marina Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

marina

  1. (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta mari

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

marina (monikko marinas)

  1. pienvenesatama

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /məˈrinə/
Tavutus muokkaa
  • tavutus: ma‧ri‧na

Etymologia muokkaa

  • lainasana italiasta tai espanjasta < latinan sanasta marinus (’mereen liittyvä’, ’merellinen’)

Espanja muokkaa

Adjektiivi muokkaa

marina

  1. (taivutusmuoto) feminiini sanasta marino

Substantiivi muokkaa

marina f. (monikko marinas)

  1. ranta, rannikko
  2. merimaisema
  3. laivasto
  4. merivoimat
    infantes de marina
    merijalkaväkisotilaat (kirjaimellisesti merivoimien jalkaväkisotilaat)
  5. naispuolinen merenkävijä

Liittyvät sanat muokkaa

Verbi muokkaa

marina

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä marinar
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon preesens verbistä marinar
  3. (taivutusmuoto) myöntävän imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä marinar

Hollanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

marina f. (monikko marina's)

  1. (flaamia, usein halventava) tavallinen, keskiverto tyttö tai nuori nainen

Liittyvät sanat muokkaa

Italia muokkaa

Adjektiivi muokkaa

marina

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta marino

Substantiivi muokkaa

marina f. (monikko marine[luo])

  1. rannikko
  2. (maalaustaide) merimaisema
  3. laivasto

Substantiivi muokkaa

marina f. (monikko marina)

  1. pienvenesatama

Katalaani muokkaa

Substantiivi muokkaa

marina f.

  1. rannikko
  2. (maalaustaide) merimaisema
  3. laivasto
  4. pienvenesatama

Ääntäminen muokkaa

  • (itäkatalaani) /məˈɾinə/
  • (länsikatalaani) /maˈɾina/

Kroaatti muokkaa

Substantiivi muokkaa

marína f. 

  1. pienvenesatama

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ma'rǐːna/

Taivutus muokkaa

yksikkö monikko
nominatiivi marina marine
genetiivi marine marina
datiivi-lokatiivi marini marinama
akkusatiivi marinu marine
vokatiivi marino marine
instrumentaali marinom marinama

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • marína Hrvatski jezični portal
  • màrīna Školski rječnik hrvatskoga jezika

Latina muokkaa

Adjektiivi muokkaa

marīna

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta marinus
  2. (taivutusmuoto) monikon neutrimuoto sanasta marinus
  3. (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta marinus

Adjektiivi

marinā

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta marinus
  2. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vokatiivimuoto sanasta marinus
  3. (taivutusmuoto) monikon neutrin nominatiivimuoto sanasta marinus

Adjektiivi muokkaa

marīnā

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta marinus

Portugali muokkaa

Substantiivi muokkaa

marina f. (monikko marinas)

  1. pienvenesatama

Liittyvät sanat muokkaa

Verbi muokkaa

marina

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä marinar
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan myöntömuodon preesens verbistä marinar

Ranska muokkaa

Verbi muokkaa

marina

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä mariner