Katso myös: Karate, karaté
Wikipedia
Katso artikkeli Karate Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

karate (8)[1]

 
Karaten harrastaja eli karateka.
  1. eräs japanilainen itsepuolustus- ja kamppailulaji, joka monipuolisten harjoitteiden lisäksi jakautuu kilpailtaviin liikesarjoista koostuvaan kataan ja pääasiassa lyönnein ja potkuin käytävään kumiteen
  2. (harvinainen) pinta (tauti)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑrɑt̪e/
  • tavutus: ka‧ra‧te

Etymologia

muokkaa
  • (kamppailulaji) äännelaina japanin kielen sanasta 空手
  • (tauti) taudinaiheuttajan tieteellisestä nimestä Treponema carateum

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karate karatet
genetiivi karaten karatejen
(karatein)
partitiivi karatea karateja
akkusatiivi karate;
karaten
karatet
sisäpaikallissijat
inessiivi karatessa karateissa
elatiivi karatesta karateista
illatiivi karateen karateihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karatella karateilla
ablatiivi karatelta karateilta
allatiivi karatelle karateille
muut sijamuodot
essiivi karatena karateina
translatiivi karateksi karateiksi
abessiivi karatetta karateitta
instruktiivi karatein
komitatiivi karateine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karate-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yläkäsitteet
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

karateisku, karatepotku, täyskontaktikarate

Aiheesta muualla

muokkaa
  • karate Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

karate (ei monikkoa)

  1. (urheilu) karate

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

karate yl. (yks. määr. karaten[luo], ei monikkoa)

  1. (urheilu) karate

Substantiivi

muokkaa

karate

  1. (urheilu) karate

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

karate

  1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivimuoto sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta karat

Serbia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

karate

  1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivimuoto sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta karat

Serbokroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

karate

  1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivimuoto sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta karat

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 8