abba
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
abba (9)
- isä; Raamatun Uudessa testamentissa Jumalan puhuttelusana, jota käytettiin myöhemmin puhuteltaessa piispoja ja patriarkkoja
Etymologia muokkaa
aramean kieltä
Käännökset muokkaa
1. isä; Raamatun Uudessa testamentissa Jumalan puhuttelusana, jota käytettiin myöhemmin puhuteltaessa piispoja ja patriarkkoja
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
- naisesta käytetty vastaava nimitys oli amma
Afar muokkaa
Substantiivi muokkaa
abba
- (perheenjäsen) isä