abbröckle
Saksa muokkaa
Verbi muokkaa
abbröckle
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abbröckeln (sivulauseessa; päälauseessa bröckle ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abbröckeln (sivulauseessa; päälauseessa bröckle ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abbröckeln (sivulauseessa; päälauseessa bröckle ab)