Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ahminta (9-J)

  1. nopea syöminen; ahnas nauttiminen (myös kuvaannollisesti)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑhmint̪ɑ/
  • tavutus: ah‧min‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ahminta ahminnat
genetiivi ahminnan ahmintojen
(ahmintain)
partitiivi ahmintaa ahmintoja
akkusatiivi ahminta;
ahminnan
ahminnat
sisäpaikallissijat
inessiivi ahminnassa ahminnoissa
elatiivi ahminnasta ahminnoista
illatiivi ahmintaan ahmintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ahminnalla ahminnoilla
ablatiivi ahminnalta ahminnoilta
allatiivi ahminnalle ahminnoille
muut sijamuodot
essiivi ahmintana ahmintoina
translatiivi ahminnaksi ahminnoiksi
abessiivi ahminnatta ahminnoitta
instruktiivi ahminnoin
komitatiivi ahmintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ahminna-
vahva vartalo ahminta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ahminta Kielitoimiston sanakirjassa

Lähteet muokkaa