Wikipedia
Katso artikkeli Aikamuoto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

aikamuoto

  1. (kielitiede) verbin taivutusmuoto, joka ilmaisee, milloin jokin asia on tapahtumassa tai tapahtunut
    Suomen kielen aikamuodot ovat preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aikamuoto aikamuodot
genetiivi aikamuodon aikamuotojen
partitiivi aikamuotoa aikamuotoja
akkusatiivi aikamuoto;
aikamuodon
aikamuodot
sisäpaikallissijat
inessiivi aikamuodossa aikamuodoissa
elatiivi aikamuodosta aikamuodoista
illatiivi aikamuotoon aikamuotoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aikamuodolla aikamuodoilla
ablatiivi aikamuodolta aikamuodoilta
allatiivi aikamuodolle aikamuodoille
muut sijamuodot
essiivi aikamuotona aikamuotoina
translatiivi aikamuodoksi aikamuodoiksi
abessiivi aikamuodotta aikamuodoitta
instruktiivi aikamuodoin
komitatiivi aikamuotoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo aikamuodo-
vahva vartalo aikamuoto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista aika ja muoto

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Alakäsitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa