amatööri
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
amatööri (5)
- (yleinen) harrastaja, harrastelija, henkilö joka ei tee jotain asiaa ansainta mielessä
- (vähättelevä) aloittelija, taitamaton
- amatöörien hommaa
- Amatöörit olleet asialla.
- (urheilu) kilpailija, joka harjoittaa urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑmɑˌt̪øːri/
- tavutus: a‧ma‧töö‧ri
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | amatööri | amatöörit |
genetiivi | amatöörin | amatöörien (amatöörein) |
partitiivi | amatööriä | amatöörejä |
akkusatiivi | amatööri; amatöörin |
amatöörit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | amatöörissä | amatööreissä |
elatiivi | amatööristä | amatööreistä |
illatiivi | amatööriin | amatööreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | amatöörillä | amatööreillä |
ablatiivi | amatööriltä | amatööreiltä |
allatiivi | amatöörille | amatööreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | amatöörinä | amatööreinä |
translatiivi | amatööriksi | amatööreiksi |
abessiivi | amatöörittä | amatööreittä |
instruktiivi | – | amatöörein |
komitatiivi | – | amatööreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | amatööri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
ruotsin sanasta amatör (’taiteenharrastaja’ 1780, amatööriurheilijoista 1890) < ranskan sanasta amateur (’taiteenharrastaja’ 1680, amatööriurheilijoista 1898) < latinan sanasta amātor ’rakastaja, ihailija, harrastaja’[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: amatöörimäinen
- substantiivit: amatööriys
Yhdyssanat muokkaa
amatöörinoikeus, amatöörinäyttelijä, amatööriorkesteri, amatööriottelu, amatööriurheilija, amatööriurheilu, radioamatööri
Aiheesta muualla muokkaa
- amatööri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.