Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

asuttaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. kansoittaa ja saattaa asutuksi asettumalla itse tai lähettämällä muita asukkaiksi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑsut̪ːɑːˣ/
  • tavutus: a‧sut‧taa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

asuttaminen, asutus

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • asuttaa Kielitoimiston sanakirjassa