beetasäteily

Suomi

Substantiivi

beetasäteily

1. (ydinfysiikka) radioaktiivisen hajoamisen seurauksena syntyvää hiukkassäteilyä, jossa atomin ytimestä poistuu eli emittoituu beetahiukkanen

Ääntäminen

• IPA: /ˈbeːt̪ɑˌsæt̪ei̯ly/
• tavutus: bee‧ta‧sä‧tei‧ly

Etymologia

yhdyssana sanoista beeta ja säteily

Käännökset

1. hiukkassäteily

ruotsi: betasönderfall

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• alfasäteily, gammasäteily