Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

bekenne

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bekennen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bekennen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bekennen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä bekennen