blende
 |
Saksa muokkaa
Verbi muokkaa
blende
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä blenden
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä blenden
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä blenden
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä blenden
Unkari muokkaa
Substantiivi muokkaa
blende
- aukko (optisen laitteen asetus, jolla säädetään kuvan muodostukseen saatavan valon määrää, himmentimen säätelemän reiän koko; radiotekniikassa antennin kyky absorboida sähkömagneettista säteilyä, apertuuri)