bonus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
bonus (39)
- korvaus, lisä, palkkio, vastike
- (erityisesti) palkan lisäksi saatu tulospalkkio
- Kevan koko henkilöstö saa bonuksen ”erinomaisesta vuoden aikana tehdystä työstä”. (hs.fi)
- (erityisesti) rahan käyttämisestä tiettyyn paikkaan annettava palkkio tai alennus
- (erityisesti) moottoriajoneuvojen vakuutuksista kertyvä alennus kun vahinkoja ei ole sattunut
- Bonusoikeudellisista autovakuutuksista annetaan vahingottomien kausien jälkeen bonusta 10% vuodessa. (pohjola.fi)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈbonus/
- tavutus: bo‧nus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | bonus | bonukset |
| genetiivi | bonuksen | bonusten bonuksien |
| partitiivi | bonusta | bonuksia |
| akkusatiivi | bonus; bonuksen |
bonukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | bonuksessa | bonuksissa |
| elatiivi | bonuksesta | bonuksista |
| illatiivi | bonukseen | bonuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | bonuksella | bonuksilla |
| ablatiivi | bonukselta | bonuksilta |
| allatiivi | bonukselle | bonuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | bonuksena | bonuksina |
| translatiivi | bonukseksi | bonuksiksi |
| abessiivi | bonuksetta | bonuksitta |
| instruktiivi | – | bonuksin |
| komitatiivi | – | bonuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | bonukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
bonus- | |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- bonus Kielitoimiston sanakirjassa
Latina muokkaa
Adjektiivi muokkaa
bōnus m., bōna f., bōnum n. (taivutus[luo])
Liittyvät sanat muokkaa
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
bonus yl. (2) (yks. määr. bonusen [luo], mon. epämäär. bonusar [luo], mon. määr. bonusarna [luo])