deklination
 |
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
deklination yl. (3) (yks. määr. deklinationen [luo], mon. epämäär. deklinationer [luo], mon. määr. deklinationerna [luo])
- (kielitiede) nominien taivutus; taivutusluokka, deklinaatio
- (tähtitiede) deklinaatio
Aiheesta muualla muokkaa
- deklination Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)