dimma

Ruotsi

Substantiivi

dimma yl. (1) (yks. määr. dimman [luo], mon. epämäär. dimmor [luo], mon. määr. dimmorna [luo])

1. sumu

   Båtfarare vilse i dimman i morse. (HBL)

   Veneilijät eksyivät sumussa tänä aamuna.

Liittyvät sanat

• dimmig, dimmighet
• dimbildning
• mist, mistsignal
• nebulosa
• tjocka
• töcken, töckninhet

Aiheesta muualla

• dimma Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)