disjunktiivinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
disjunktiivinen (38) (komparatiivi disjunktiivisempi, superlatiivi disjunktiivisin) (taivutus [luo])
- erottava, hajottava; yhteensovittamaton
- disjunktiivinen rinnastuskonjunktio 'tai'
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈdisjuŋkˌt̪iːʋinen/
- tavutus: dis‧junk‧tii‧vi‧nen
Käännökset muokkaa
1. erottava, hajottava; yhteensovittamaton
|
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohta muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- disjunktiivinen Kielitoimiston sanakirjassa