Englanti muokkaa

Verbi muokkaa

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. dissociates
part. prees. dissociating
imp. & part. perf. dissociated

dissociate

  1. to dissociate sb from pitää jk erossa jstak
  2. refl.: dissociate oneself from pysytellä jk erossa jstak

Italia muokkaa

Verbi muokkaa

dissociate

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä dissociare
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä dissociare
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä dissociare
  4. (taivutusmuoto) monikon feminiininen partisiipin perfekti verbistä dissociare