Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ensiapu

  1. hoitoa, jota annetaan esimerkiksi onnettomuuteen joutuneelle tai sairaskohtauksen saaneelle henkilölle välittömästi, ennen kuin potilas siirretään saamaan jatkohoitoa lääkäriltä; antajana useimmiten maallikko, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta
  2. sairaalan osasto, jossa hoidetaan akuutteja tapauksia
    Poikkeuksellisen liukas keli täytti ensiavun Tampereella – jopa kymmenen tarvitsee leikkauksen (yle.fi)
  3. (kuvaannollisesti) ensimmäinen apu johonkin asiaan (mihin tahansa)
    ensiapu matematiikan tehtävän ratkaisemisessa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈensiˌɑpu/
  • tavutus: en‧si‧a‧pu

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista ensi ja apu

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

ensiapukurssi, ensiapulaukku

Aiheesta muualla muokkaa

  • ensiapu Kielitoimiston sanakirjassa