epäily
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- vailla varmuutta aktiivisesti toimiva kiistanalaistaminen tai kysteenalaistaminen
- Epäily jäytää mieltäni ja kyseenalaistaa tuloksen.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈepæi̯ly/
- tavutus: e‧päi‧ly
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | epäily | epäilyt |
| genetiivi | epäilyn | epäilyjen epäilyiden epäilyitten |
| partitiivi | epäilyä | epäilyitä epäilyjä |
| akkusatiivi | epäily; epäilyn |
epäilyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | epäilyssä | epäilyissä |
| elatiivi | epäilystä | epäilyistä |
| illatiivi | epäilyyn | epäilyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | epäilyllä | epäilyillä |
| ablatiivi | epäilyltä | epäilyiltä |
| allatiivi | epäilylle | epäilyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | epäilynä | epäilyinä |
| translatiivi | epäilyksi | epäilyiksi |
| abessiivi | epäilyttä | epäilyittä |
| instruktiivi | – | epäilyin |
| komitatiivi | – | epäilyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | epäily- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- epäily Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2