eri
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
eri (taipumaton)
- sellainen, joka ei ole sama; erillinen
- Se on eri asia.
- Tein sen eri tavalla.
- Nämä ovat eri paria. Eripariset sukat ovat hassun näköiset.
- Vuokrattavassa huoneessa on eri sisäänkäynti, kuin muissa.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈeri/
- tavutus: e‧ri
Etymologia muokkaa
Sana on johdos sanasta erä. Alkuperäinen merkitys lienee ollut ’erillään oleva; erilainen’.[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
erikorkuinen, erilainen, erinomainen, erinäköinen, erioikeus, eripainos, eripituinen, eripura, erivapaus
Adverbi muokkaa
eri
- vahvistava adverbi; hyvin, erittäin, erityisen, varsin
- Olet eri hyvä kaveri.
- Eri hienosti tehty sovitus.
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- eri Kielitoimiston sanakirjassa
Viro muokkaa
Adjektiivi muokkaa
eri (taipumaton)
- eri, erilainen (syn. erinev; eri-
- Vastuvõtt on iga päev eri ajal. – Vastaanotto on joka päiv' eri aikana.
- Poisil on jalas eri värvi sokid. – Pojalla on jalassa eriväriset sukat
- erillinen, erillään oleva (syn. eraldine)
Taivutus muokkaa
- taipumaton adjektiivi
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- eri Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- Eesti keele põhisõnavara sõnastik : eri
Viitteet muokkaa
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana eri.