erikoinen
Katso myös: Erikoinen |
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
erikoinen (38) (komparatiivi erikoisempi, superlatiivi erikoisin) (taivutus[luo])
- (lähinnä yhdyssanoissa) erikoislaatuinen, poikkeuksellinen, erityinen
- Pekalla on erikoinen vanha museoauto.
- erikoistilanne, erikoistarjous
- (lähinnä yhdyssanoissa) erikoistunut; johonkin osa-alueeseen keskittyvä
- erikoisliike, erikoistutkija
- kummallinen, omalaatuinen, outo
- Pekka on erikoinen.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈe.riˌkoi.nen/
- tavutus: e‧ri‧koi‧nen
Käännökset muokkaa
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: erikoisesti
- substantiivit: erikoisuus
- verbit: erikoistaa, erikoistua
Yhdyssanat muokkaa
erikoisala, erikoisammattitutkinto, erikoisasema, erikoisauto, erikoiseläinlääkäri, erikoishammaslääkäri, erikoishoikka, erikoiskerma, erikoiskieli, erikoiskoe, erikoiskoulutus, erikoiskuljetus, erikoislaatuinen, erikoislahjakas, erikoislaina, erikoisliike, erikoislukio, erikoislähettiläs, erikoislääkäri, erikoismaininta, erikoismies, erikoisosaaminen, erikoispikajuna, erikoispikavuoro, erikoispostimerkki, erikoisrakenteinen, erikoisruokavalio, erikoissiirto, erikoissuunnittelija, erikoistapaus, erikoistarjous, erikoistehtävä, erikoistilanne, erikoistoimittaja, erikoistuntija, erikoistuomioistuin, erikoistutkija, erikoisupseeri, erikoisvaatimus, erikoisvalmisteinen, erikoisvaltuus