Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

erwürge

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erwürgen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erwürgen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erwürgen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erwürgen