Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

gorilla (13)

  1. afrikkalaisen kädellisiin kuuluvan apinasuvun kookkain edustaja (Gorilla gorilla). Afrikassa elää myös pari muuta gorillalajia.
  2. (arkikieltä) henkivartija

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈgorilːɑ/
  • tavutus: go‧ril‧la

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi gorilla gorillat
genetiivi gorillan gorilloiden
gorilloitten
gorillojen
(gorillain)
partitiivi gorillaa gorilloita
gorilloja
akkusatiivi gorilla;
gorillan
gorillat
sisäpaikallissijat
inessiivi gorillassa gorilloissa
elatiivi gorillasta gorilloista
illatiivi gorillaan gorilloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi gorillalla gorilloilla
ablatiivi gorillalta gorilloilta
allatiivi gorillalle gorilloille
muut sijamuodot
essiivi gorillana gorilloina
translatiivi gorillaksi gorilloiksi
abessiivi gorillatta gorilloitta
instruktiivi gorilloin
komitatiivi gorilloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo gorilla-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • gorilla Kielitoimiston sanakirjassa

Inarinsaame muokkaa

Substantiivi muokkaa

gorilla

  1. (eläin) gorilla

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

gorilla (monikko gorillas)

  1. gorilla

Hollanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

gorilla m. (monikko gorilla's)

  1. gorilla

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

gorilla yl. (1) (yks. määr. gorillan [luo], mon. epämäär. gorillor [luo], mon. määr. gorillorna [luo])

  1. gorilla

Aiheesta muualla muokkaa

  • gorilla Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Unkari muokkaa

Substantiivi muokkaa

gorilla

  1. gorilla