Wikipedia
Katso artikkeli Sulkeet Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

[ ]

Substantiivi muokkaa

hakasulje (48-L)

  1. suljemerkki, jossa on pitkä pystyviiva ja siitä 90 asteen kulmassa lähtevät väkäset ylhäällä ja alhaalla; [ tai ]

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑkɑˌsuljeˣ/
  • tavutus: ha‧ka‧sul‧je

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hakasulje hakasulkeet
genetiivi hakasulkeen hakasulkeiden
hakasulkeitten
partitiivi hakasuljetta hakasulkeita
akkusatiivi hakasulje;
hakasulkeen
hakasulkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi hakasulkeessa hakasulkeissa
elatiivi hakasulkeesta hakasulkeista
illatiivi hakasulkeeseen hakasulkeisiin
hakasulkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hakasulkeella hakasulkeilla
ablatiivi hakasulkeelta hakasulkeilta
allatiivi hakasulkeelle hakasulkeille
muut sijamuodot
essiivi hakasulkeena hakasulkeina
translatiivi hakasulkeeksi hakasulkeiksi
abessiivi hakasulkeetta hakasulkeitta
instruktiivi hakasulkein
komitatiivi hakasulkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hakasulkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hakasuljet-

Huomautukset muokkaa

Suorassa lainauksessa hakasulkeiden sisään merkitään alkuperäisestä lausunnosta puuttuvia (tai siinä eri tavalla olevia) sanoja tai kirjaimia, jos niitä on tarvinnut lisätä.

  • Mikko Mallikkaan alkuperäinen lausunto on: Kielioppi on kieleen liittyvien sääntöjen järjestelmä. Sitä kehittää Suomessa Kotus.
    • Lainauksessa voisi tarvittaessa lukea: "Sitä [kielioppia] kehittää Suomessa Kotus", kertoo Mikko Mallikas.

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista haka ja sulje

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vieruskäsitteet
aaltosulje, kaarisulje
Yläkäsitteet
sulje, suljemerkki

Aiheesta muualla muokkaa