Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hallinta (9-J)

  1. hillintä, kontrolli
    Kaupunki on vihollisen hallinnassa.
  2. määräysvalta
  3. osaaminen, taito
    hermojen hallinta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑllint̪ɑ/
  • tavutus: hal‧lin‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hallinta hallinnat
genetiivi hallinnan hallintojen
(hallintain)
partitiivi hallintaa hallintoja
akkusatiivi hallinta;
hallinnan
hallinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi hallinnassa hallinnoissa
elatiivi hallinnasta hallinnoista
illatiivi hallintaan hallintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hallinnalla hallinnoilla
ablatiivi hallinnalta hallinnoilta
allatiivi hallinnalle hallinnoille
muut sijamuodot
essiivi hallintana hallintoina
translatiivi hallinnaksi hallinnoiksi
abessiivi hallinnatta hallinnoitta
instruktiivi hallinnoin
komitatiivi hallintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hallinna-
vahva vartalo hallinta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

elämänhallinta, hallinta-aika, hallintalaite, hallintaoikeus, hallintarekisteri, ilmatilanhallinta, kriisinhallinta, pallonhallinta, riskienhallinta, yhteishallinta

Aiheesta muualla muokkaa