Katso myös: Hammas
Wikipedia
Katso artikkeli Hammas Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
hampaat

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hammas (41-H) (monikko hampaat)

  1. (anatomia) selkärankaisten eläinten suussa oleva puremiseen tarkoitettu elin, jossa on erilaisia ​​kudoksia ja hermo ja verisuonet. Ei ole luutuma.
  2. (tekniikka) työkalussa, koneissa ja laitteissa olevat erilaiset tarttuvat ulokkeet ja väkäset
    sahanterän hampaat
    hammaspyörän hampaat
  3. (kasvitiede) versokasvien lehtilavan laitaa yleensä tasavälein reunustavat teräväkärkiset ulokkeet

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑmːɑs/
  • tavutus: ham‧mas

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hammas hampaat
genetiivi hampaan hampaiden
hampaitten
partitiivi hammasta hampaita
akkusatiivi hammas;
hampaan
hampaat
sisäpaikallissijat
inessiivi hampaassa hampaissa
elatiivi hampaasta hampaista
illatiivi hampaaseen hampaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hampaalla hampailla
ablatiivi hampaalta hampailta
allatiivi hampaalle hampaille
muut sijamuodot
essiivi hampaana hampaina
translatiivi hampaaksi hampaiksi
abessiivi hampaatta hampaitta
instruktiivi hampain
komitatiivi hampaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hampaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hammas-

Etymologia muokkaa

balttilainen laina (n. 2000–3000 vuotta sitten)[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

ajanhammas, alahammas, etuhammas, hammasaihe, hammasaukko, hammasemali, hammaseroosio, hammasharja, hammashermo, hammashoitaja, hammashoito, hammashoitola, hammashöylä, hammasjako, hammasjatkos, hammasjuuri, hammasjyrsin, hammaskaari, hammaskaarnakuoriainen, hammaskaava, hammaskaries, hammaskarppi, hammaskartta, hammaskehrääjä, hammaskeiju, hammasketju, hammaskiille, hammaskipu, hammaskirurgi, hammaskirurgia, hammaskisko, hammaskitti, hammaskivi, hammasklinikka, hammaskosketus, hammaskulta, hammaskuoppa, hammaskytkin, hammaskyyhky, hammaslaita, hammaslanka, hammaslasi, hammasliha, hammasliitos, hammasliitu, hammaslinnut, hammaslista, hammasloma, hammasluu, hammaslääketiede, hammaslääkäri, hammasmätä, hammasnasta, hammaspeikko, hammaspeite, hammaspora, hammasproteesi, hammaspuhdiste, hammaspyörä, hammasraha, hammasrakenne, hammasraspi, hammasrata, hammasratas, hammasreuna, hammasrivi, hammasrivireikäommel, hammassairaus, hammassakset, hammassalvos, hammassato, hammassementti, hammassilta, hammassuoja, hammassuojus, hammassärky, hammastahdas, hammastahna, hammastanko, hammastarha, hammastauti, hammasteknikko, hammastikku, hammastäyte, hammasvaarna, hammasvalas, hammasvalli, hammasväli, hammasvälikkö, hammasvälitys, hammasäänne, hampaanhoito, hampaanjuuri, hampaanjälki, hampaankaula, hampaankolo, hampaankolotus, hampaanoikominen, hampaanoionta, hampaanotto, hampaanpaikkaus, hampaanpoisto, hampaanpuudutus, hampaantäyte, hampaanydin, hopeahammas, ihohammas, irtohammas, irvihammas, kahvihammas, kulmahammas, kultahammas, kärkihammas, maitohammas, munahammas, myrkkyhammas, nastahammas, poskihammas, puuhammas, raateluhammas, rautahammas, sahanhammas, sykloidihammas, syöksyhammas, takahammas, tekohammas, tekohampaat, teräshammas, torahammas, viilanhammas, viisaudenhammas, välihammas, ylähammas

Idiomit muokkaa

  • ajan hammas – ajan kuluttava vaikutus
  • hammasta purren – kiukkunsa t. loukkantumisensa niellen; sisukkaasti
  • hampaat irvessä — väkisin, ilman iloa
  • hampaisiin asti aseistautunut
  • olla jotain hampaankolossa - kantaa kaunaa; olla jotain sanottavaa t. selvitettävää jkn kanssa
  • olla (jonkun) hampaissa – olla parjauksen t. juorujen kohteena
  • iskeä hampaansa johonkin
  • pitkin hampain – myöntyen vastentahtoisesti
  • kynsin hampain – kaikin voimin, lujasti; rajusti

Aiheesta muualla muokkaa

  • hammas Kielitoimiston sanakirjassa
  • hammas Tieteen termipankissa
  • hammas Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

hammas (gen. hamba, part. hammast, adit. hamba)

  1. (anatomia) hammas
    Mul valutab hammas. – Minulla on hammassärkyä.
  2. (tekniikka) hammas
    teravate hammastega saag – terävähampainen saha

Taivutus muokkaa

Sijamuotoja Yksikkö Monikko
Nominatiivi hammas hambad
Genetiivi hamba hammaste
Partitiivi hammast hambaid
Illatiivi hamba
hambasse
hammastesse
hambaisse
hambusse
hambu

Liittyvät sanat muokkaa

Anatomia

Aiheesta muualla muokkaa

  • hammas sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Võro muokkaa

Substantiivi muokkaa

hammas (gen. hamba, part. hammast, mon. nom. hambaq)

  1. hammas

Viitteet muokkaa

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)