Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

hankkiutua (52-F) (taivutus[luo])

  1. saattaa itsensä (tahallisesti tai tahattomasti)
    Oletko taas hankkiutunut joihinkin vaikeuksiin?
    hankkiutua eroon jostakin

Ääntäminen muokkaa

  • tavutus: hank‧kiu‧tu‧a / hank‧ki‧u‧tu‧a

Etymologia muokkaa

johdos verbistä hankkia (hankki- + -utu- + -a)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa