Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

harmi (5)

  1. mielipaha
    Herää helposti kysymys, että pitääkö siellä somessa olla ollenkaan, kun se tuntuu aiheuttavan enemmän harmia kuin iloa. (webakatemia.fi)
  2. kiusa, vahinko
    Elon Muskin avaruusyhtiö aiheuttaa harmia tähtitieteelle (tivi.fi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑrmi/
  • tavutus: har‧mi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi harmi harmit
genetiivi harmin harmien
(harmein)
partitiivi harmia harmeja
akkusatiivi harmi;
harmin
harmit
sisäpaikallissijat
inessiivi harmissa harmeissa
elatiivi harmista harmeista
illatiivi harmiin harmeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi harmilla harmeilla
ablatiivi harmilta harmeilta
allatiivi harmille harmeille
muut sijamuodot
essiivi harmina harmeina
translatiivi harmiksi harmeiksi
abessiivi harmitta harmeitta
instruktiivi harmein
komitatiivi harmeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo harmi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

harminkappale, mieliharmi

Aiheesta muualla muokkaa

  • harmi Kielitoimiston sanakirjassa
  • harmi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa