Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hartsi (5)

  1. erityisesti havupuun pihka, joka on puhdistettu kuumentamalla, jolloin kevyemmät yhdisteet haihtuvat
  2. synteettisiä polymeeriseoksia, joita käytetään erilaisten muovien raaka-aineina
  3. (musiikki) jousisoittimien jousiin hangattavaa kovetettua pihkaa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑrt̪si/, [ˈhɑ̝rtsi]
  • tavutus: hart‧si

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hartsi hartsit
genetiivi hartsin hartsien
(hartsein)
partitiivi hartsia hartseja
akkusatiivi hartsi;
hartsin
hartsit
sisäpaikallissijat
inessiivi hartsissa hartseissa
elatiivi hartsista hartseista
illatiivi hartsiin hartseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hartsilla hartseilla
ablatiivi hartsilta hartseilta
allatiivi hartsille hartseille
muut sijamuodot
essiivi hartsina hartseina
translatiivi hartsiksi hartseiksi
abessiivi hartsitta hartseitta
instruktiivi hartsein
komitatiivi hartseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hartsi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Hartsi on laina ruotsin sanasta harts, 'hartsi', 'pihka'. Ruotsin sana puolestaan pohjautuu saksan sanaan Harz. Hartsin ensiesiintymä suomen kirjakielessä tapahtui vuoden 1751 almanakassa.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

fenolihartsi, hartsihappo, hartsilakka, hartsiliima, hartsisaippua, hartsiöljy, kumihartsi, olibaanihartsi, silikonihartsi

Aiheesta muualla muokkaa

  • hartsi Kielitoimiston sanakirjassa
  • hartsi Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 175. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.