Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hekuma (11)

  1. nautinnon huuma

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhekumɑ/
  • tavutus: he‧ku‧ma

Etymologia muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Liittyvät sanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.