Katso myös: Helle
Wikipedia
Katso artikkeli Helle Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

helle (48-I)

  1. Kuuma sää. Suomessa hellerajana on 25 celsiusastetta.
  2. (kuvaannollisesti) kova työ, ankara rasitus
    Helteiset hetket, varjoisat vuodet (kirjan nimi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhelːeˣ/
  • tavutus: hel‧le

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi helle helteet
genetiivi helteen helteiden
helteitten
partitiivi hellettä helteitä
akkusatiivi helle;
helteen
helteet
sisäpaikallissijat
inessiivi helteessä helteissä
elatiivi helteestä helteistä
illatiivi helteeseen helteisiin
helteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi helteellä helteillä
ablatiivi helteeltä helteiltä
allatiivi helteelle helteille
muut sijamuodot
essiivi helteenä helteinä
translatiivi helteeksi helteiksi
abessiivi helteettä helteittä
instruktiivi heltein
komitatiivi helteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo heltee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hellet-

Etymologia muokkaa

balttilainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

helleaalto, helleasu, hellehattu, hellekausi, hellekypärä, hellelukema, hellemekko, hellepäivä, hellesää, hellevaate, kesähelle

Aiheesta muualla muokkaa

  • helle Kielitoimiston sanakirjassa
  • helle Tieteen termipankissa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Helle. Kotimaisten kielten keskus

Saksa muokkaa

Adjektiivi muokkaa

helle

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta hell
  2. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta hell
  3. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta hell
  4. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta hell
  5. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta hell
  6. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta hell
  7. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta hell

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).