hiki
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
hiki (7)
- pienten hikirauhasten erite, neste jota kuumuudessa leviää ihon pintaan
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhiki/
- tavutus: hi‧ki
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hiki | hiet |
genetiivi | hien | hikien (hikein) |
partitiivi | hikeä | hikiä |
akkusatiivi | hiki; hien |
hiet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiessä | hiissä |
elatiivi | hiestä | hiistä |
illatiivi | hikeen | hikiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiellä | hiillä |
ablatiivi | hieltä | hiiltä |
allatiivi | hielle | hiille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hikenä | hikinä |
translatiivi | hieksi | hiiksi |
abessiivi | hiettä | hiittä |
instruktiivi | – | hiin |
komitatiivi | – | hikine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hie- | |
vahva vartalo | hike- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
myöhäiskantasuomen aikainen sana, jonka alkuperä on tuntematon[1]
Käännökset muokkaa
1. pienten hikirauhasten erittämä neste
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
hieneritys, hienhaju, hikihelmi, hikihuokonen, hikijumppa, hikikarpalo, hikilappu, hikiliina, hikinauha, hikipinko, hikipisara, hikirauhanen, hikitahra, hikivilla, jalkahiki, kainalohiki, tuskanhiki, villahiki, villanhiki
Idiomit muokkaa
- hiki hatussa – ahkerasti, uuvuttavasti, hiestä märkänä
Aiheesta muualla muokkaa
- hiki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).