Suomi muokkaa

 
Himmeli

Substantiivi muokkaa

himmeli (6)[1]

  1. tavallisesti joulukoristeena käytetty oljista tehty sisäkatosta riippuva koriste-esine
  2. (arkikieltä, politiikka) monimutkainen hallintorakenne
    Himmeleistä haluttiin eroon puheiden tasolla, ja sitten rakennettiin himmeli. Puhdasta pekkarointiahan tämä oli, ja vimmaisesti läpi puskettuna. (P. Ruotsalainen, ess.fi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhimːeli/
  • tavutus: him‧me‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi himmeli himmelit
genetiivi himmelin himmelien
himmeleiden
himmeleitten
partitiivi himmeliä himmeleitä
himmelejä
akkusatiivi himmeli;
himmelin
himmelit
sisäpaikallissijat
inessiivi himmelissä himmeleissä
elatiivi himmelistä himmeleistä
illatiivi himmeliin himmeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi himmelillä himmeleillä
ablatiivi himmeliltä himmeleiltä
allatiivi himmelille himmeleille
muut sijamuodot
essiivi himmelinä himmeleinä
translatiivi himmeliksi himmeleiksi
abessiivi himmelittä himmeleittä
instruktiivi himmelein
komitatiivi himmeleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo himmeli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

germaanisten kielten sanasta Himmel ('taivas')

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

olkihimmeli

Aiheesta muualla muokkaa

  • himmeli Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Himmeli. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6