Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

horche

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä horchen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä horchen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä horchen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä horchen