Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

horchten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä horchen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä horchen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä horchen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä horchen