Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

huilia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta huili

Verbi muokkaa

huilia (61-A) (taivutus [luo])

  1. (arkikieltä) levätä, pitää lepotaukoa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhui̯liɑ/
  • tavutus: hui‧li‧a

Etymologia muokkaa

  • frekventatiivijohdos verbistä huilata

Aiheesta muualla muokkaa

  • huilia Kielitoimiston sanakirjassa