huvittava
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
huvittava (10) (komparatiivi huvittavampi, superlatiivi huvittavin) (taivutus[luo])
- hauska, hupia eli huvia tuottava
- Pelle oli lasten mielestä huvittava ja riemua piisasi.
- Joskus yksinkertaisetkin lelut voivat olla huvittavia, koiralle pallo tuo hupia pitkäksi aikaa.
- naurettava
- Hänen vakavaksi tarkoitettu ehdotuksensa oli niin huvittava, että sitä nauretaan vieläkin takanapäin.
- Lapsille letit sopivat, mutta mummoilla ne näyttävät aika huvittavilta.
- (vanhahtava) mukava, miellyttävä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhuʋit̪ˌt̪ɑʋɑ/
- tavutus: hu‧vit‧ta‧va
Käännökset muokkaa
1. hauska, hupia t. huvia tuottava
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: huvittavuus
Aiheesta muualla muokkaa
- huvittava Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi muokkaa
huvittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä huvittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huvittava | huvittavat |
| genetiivi | huvittavan | huvittavien (huvittavain) |
| partitiivi | huvittavaa | huvittavia |
| akkusatiivi | huvittava; huvittavan | huvittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huvittavassa | huvittavissa |
| elatiivi | huvittavasta | huvittavista |
| illatiivi | huvittavaan | huvittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huvittavalla | huvittavilla |
| ablatiivi | huvittavalta | huvittavilta |
| allatiivi | huvittavalle | huvittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huvittavana | huvittavina |
| translatiivi | huvittavaksi | huvittaviksi |
| abessiivi | huvittavatta | huvittavitta |
| instruktiivi | – | huvittavin |
| komitatiivi | – | huvittavine |