Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

imago (2)[1]

  1. henkilön tai yrityksen toimillaan aikaan saama julkisuuskuva, image
  2. (eläintiede) hyönteisen aikuinen kehitysvaihe
  3. (psykologia, psykoanalyysi) varhaisten ihmissuhteiden kokemuksista ja fantasioista muodostunut alitajuinen toisten persoonan prototyyppi, joka määrittää sitä miten henkilö suhtautuu muihin ihmisiin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈimɑgo/
  • tavutus: i‧ma‧go

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi imago imagot
genetiivi imagon imagojen
imagoiden
imagoitten
partitiivi imagoa imagoita
imagoja
akkusatiivi imago;
imagon
imagot
sisäpaikallissijat
inessiivi imagossa imagoissa
elatiivi imagosta imagoista
illatiivi imagoon imagoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi imagolla imagoilla
ablatiivi imagolta imagoilta
allatiivi imagolle imagoille
muut sijamuodot
essiivi imagona imagoina
translatiivi imagoksi imagoiksi
abessiivi imagotta imagoitta
instruktiivi imagoin
komitatiivi imagoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo imago-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • imago Kielitoimiston sanakirjassa

Latina muokkaa

Substantiivi muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi imāgō imāginēs
akkusatiivi imāginem imāginēs
genetiivi imāginis imāginum
datiivi imāginī imāginibus
ablatiivi imāgine imāginibus

imāgō f. (3)

  1. kuva

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2