iso
Katso myös: iso- |
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
iso (1) (komparatiivi isompi, superlatiivi isoin) (taivutus[luo])
- suuri, kookas, mittava
- iso mies, iso kivi, iso perhe
- varttunut
- iso poika
- vaikutusvaltainen, tärkeä
- iso herra
- versaali, toinen kahdesta tavallisesta kirjasinlajista
- iso alkukirjain
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈiso/
- tavutus: i‧so
Käännökset muokkaa
1. suuri, kookas, mittava
4. versaali
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: isoinen
- adverbit: isolti, isosti
- substantiivit: isous, isonen, isoinen, isomus
- verbit: isontaa, isota, isotella
Yhdyssanat muokkaa
isoakseli, isohirvenjäkälä, isoisä, isojako, isokasvuinen, isokenkäinen, isokokoinen, isokoskelo, isokukkainen, isokulle, isokuovi, isokuvioinen, isokäpylintu, isolokki, isomaksaruoho, isomasto, isopanda, isopappa, isopistooli, isoprammi, isopurje, isoraaka, isoreikäinen, isorikas, isorokko, isorumpu, isorutto, isoruutuinen, isorysä, isosetä, isosiipinen, isosilmäinen, isosisar, isosisko, isosuinen, isosuu, isotanko, isotikka, isotrappi, isotäti, isovaari, isovanhemmat, isovarpuinen, isovarvas, isovasara, isovatsainen, isoveli, isovene, isoviha, isoviisari, isoviisas, isoympyrä, isoyrtti, isoäiti, isoääninen
- isoaivot
- isoaukile
- isoeno
- isohaukkapöllö
- isoisoisä
- isoisoäiti
- isokaijanen
- isokihu
- isokuonopallopää
- isolantio
- isoliitäjä
- isomerimetso
- isomuurahaiskarhu
- isoserkku
- isosittiäinen
- isosulttaanikana
- isosätkin
- isotakiainen
Substantiivi muokkaa
iso (1)
- aikaihminen, aikuinen
- Mitä isot edellä sitä pienet perässä.
- Eikö täällä lapset saa tehdä mitään, onko tämä vain isojen maailma.
- isä, isoisä
- arvohenkilö
- Ei täällä ennen ollut muita isoja kuin apteekkari, opettaja ja Mäkelä itte.
- Tämän kylän isot ökytaloissaan määräävät tahdin.
- (kristinusko) rippileirillä vapaaehtoistyössä toimiva avustava ohjaaja, joka tyypillisesti, mutta ei välttämättä, on itse saanut konfirmaation edellisenä vuonna
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | iso | isot |
genetiivi | ison | isojen |
partitiivi | isoa | isoja |
akkusatiivi | iso; ison |
isot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | isossa | isoissa |
elatiivi | isosta | isoista |
illatiivi | isoon | isoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | isolla | isoilla |
ablatiivi | isolta | isoilta |
allatiivi | isolle | isoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | isona | isoina |
translatiivi | isoksi | isoiksi |
abessiivi | isotta | isoitta |
instruktiivi | – | isoin |
komitatiivi | – | isoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | iso- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |