Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

itkeä (58) (taivutus[luo])

  1. vuodattaa kyyneliä yleensä surun tai liikutuksen vuoksi
    Äidit itkivät onnesta, koska olivat löytäneet lapsensa kunnossa.
    Taata on rohkea tosimies. Hän uskalsi itkeä selvästi näyttäen tunteensa mummin hautajaisissa.
  2. (nettislangia, nuorisoslangia, vittuileva) saivarrella, viisastella, päteä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈit̪keæˣ/
  • tavutus: it‧ke‧ä

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Vastakohta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • itkeä Kielitoimiston sanakirjassa