jatkumo
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
jatkumo (2)
- yhtenäinen, jatkuva kokonaisuus
- aika-avaruusjatkumo
- (matematiikka) kompakti ja yhtenäinen metrinen avaruus, etenkin reaalilukujen joukko
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈjɑt̪kumo/
- tavutus: jat‧ku‧mo
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jatkumo | jatkumot |
| genetiivi | jatkumon | jatkumojen jatkumoiden jatkumoitten |
| partitiivi | jatkumoa | jatkumoita jatkumoja |
| akkusatiivi | jatkumo; jatkumon |
jatkumot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jatkumossa | jatkumoissa |
| elatiivi | jatkumosta | jatkumoista |
| illatiivi | jatkumoon | jatkumoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jatkumolla | jatkumoilla |
| ablatiivi | jatkumolta | jatkumoilta |
| allatiivi | jatkumolle | jatkumoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jatkumona | jatkumoina |
| translatiivi | jatkumoksi | jatkumoiksi |
| abessiivi | jatkumotta | jatkumoitta |
| instruktiivi | – | jatkumoin |
| komitatiivi | – | jatkumoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jatkumo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (matematiikka) kontinuumi