Wikipedia
Katso artikkeli Kärsäkäs Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Eräs kärsäkäs

Substantiivi muokkaa

kärsäkäs (41-A)[1]

  1. kovakuoriaisia joiden pään etuosa on pidentynyt kärsäksi, jonka päässä leuat sijaitsevat (Curculionidae)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkærsækæs/
  • tavutus: kär‧sä‧käs

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kärsäkäs kärsäkkäät
genetiivi kärsäkkään kärsäkkäiden
kärsäkkäitten
partitiivi kärsäkästä kärsäkkäitä
akkusatiivi kärsäkäs;
kärsäkkään
kärsäkkäät
sisäpaikallissijat
inessiivi kärsäkkäässä kärsäkkäissä
elatiivi kärsäkkäästä kärsäkkäistä
illatiivi kärsäkkääseen kärsäkkäisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kärsäkkäällä kärsäkkäillä
ablatiivi kärsäkkäältä kärsäkkäiltä
allatiivi kärsäkkäälle kärsäkkäille
muut sijamuodot
essiivi kärsäkkäänä kärsäkkäinä
translatiivi kärsäkkääksi kärsäkkäiksi
abessiivi kärsäkkäättä kärsäkkäittä
instruktiivi kärsäkkäin
komitatiivi kärsäkkäine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kärsäkkää-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kärsäkäs-

Etymologia muokkaa

kärsä + -käs

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

käärökärsäkäs, pikikärsäkäs, tukkikärsäkäs, vattukärsäkäs

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 41-A