Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kaakki (5-A)

  1. (halventava) laiha tai heikko hevonen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑːkːi/, [ˈkɑːkːi]
  • tavutus: kaak‧ki

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaakki kaakit
genetiivi kaakin kaakkien
(kaakkein)
partitiivi kaakkia kaakkeja
akkusatiivi kaakki;
kaakin
kaakit
sisäpaikallissijat
inessiivi kaakissa kaakeissa
elatiivi kaakista kaakeista
illatiivi kaakkiin kaakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaakilla kaakeilla
ablatiivi kaakilta kaakeilta
allatiivi kaakille kaakeille
muut sijamuodot
essiivi kaakkina kaakkeina
translatiivi kaakiksi kaakeiksi
abessiivi kaakitta kaakeitta
instruktiivi kaakein
komitatiivi kaakkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaaki-
vahva vartalo kaakki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

hevoskaakki, kaakinpuu

Aiheesta muualla muokkaa

  • kaakki Kielitoimiston sanakirjassa