kaartaa

Suomi

Verbi

kaartaa (57-K) (taivutus)

1. tehdä (loivahko) käännös, edetä kaaressa, kiertää

   Kaarsin eilen liikkeenne ohitse.

   Joukot kaarsivat vihollisen selustaan.

2. tehdä tai valmistaa kaarevaksi

   Kaarrettu kaula-aukko.

   Jyrkästi kaarrettu jousi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑːrt̪ɑːˣ/
• tavutus: kaar‧taa

Käännökset

1. tehdä loiva käännös

englanti: curve, bend, turn ruotsi: kurva, vika, svänga, vända, omvända

viro: kaarama

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kaarre, kaarros, kaarto
• verbit: kaartua

Aiheesta muualla

• kaartaa Kielitoimiston sanakirjassa