Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kaaso (1)

  1. morsiamen pukija ja seuralainen häissä, yleensä nainen mutta voi olla myös mies

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑːso/
  • tavutus: kaa‧so

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaaso kaasot
genetiivi kaason kaasojen
partitiivi kaasoa kaasoja
akkusatiivi kaaso;
kaason
kaasot
sisäpaikallissijat
inessiivi kaasossa kaasoissa
elatiivi kaasosta kaasoista
illatiivi kaasoon kaasoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaasolla kaasoilla
ablatiivi kaasolta kaasoilta
allatiivi kaasolle kaasoille
muut sijamuodot
essiivi kaasona kaasoina
translatiivi kaasoksi kaasoiksi
abessiivi kaasotta kaasoitta
instruktiivi kaasoin
komitatiivi kaasoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kaaso-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kaaso Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kirsti Aapala: Kaaso ja sikapiikki, yrjänrenki ja best man. Morsiusneidon ja sulhaspojan nimitysten koko kirjo. Kielikello, 1992, nro 1. Artikkelin verkkoversio.