Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kadota (74-F) (taivutus[luo])

  1. joutua kadoksiin, hävitä, hukkua
    Kaulaliinani on kadonnut.
  2. mennä tavoittamattomiin, mennä pois näkyvistä
    Hän katosi väkijoukkoon.
  3. menettää, huveta
    Olen etsimässä kadonnutta elämää.
  4. häipyä, poistua jostakin
    Kun sota syttyi, korona katosi uutisotsikoista.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑdot̪ɑˣ/
  • tavutus: ka‧do‧ta

Etymologia muokkaa

sanalla on vastineita itämerensuomalaisissa, saamelaisissa ja volgalaisissa kielissä

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

katoamistemppu

Aiheesta muualla muokkaa

  • kadota Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa